Tarvaspää Cafe Zoceria avasi ovensa ma 15.5.2017.

Sydämellisesti tervetuloa!

Tarvaspään historiaa

 

Akseli Gallen-Kallelan museosäätiön edustajiston puheenjohtajan, Matti Auran, sanoin Tarvaspää kuuluu Suomen kansallisaarteiden listalle. Akseli Gallen-Kallelan Museon pihapiirissä sijaitsee värikkään historian omaava kartanorakennus Villa Linudd, jossa toimii Tarvaspää CafeZocerian kahvila ja juhlatila.

 

Tarvaspään synty ja alku

 

Alunperin Villa Linudd vihittiin käyttöön jo 17.07.1859. Se oli Feodor Kiseleffin vaimolleen, Amalialle rakennuttama huvila. Huvilan muistoa leimaavat pihamaan kauniiden kukkaistutusten keskellä olleet soittorasian säestämät tanssit hyvin hoidetuilla nurmikoilla, lasten leikkiessä ja uidessa rantaan rakennetulla suurella laiturilla.

Feodor Kiseleff ja Amalia jäivät lapsettomiksi ja Feodor menehtyi vuonna 1874. Amalian sisko, Emma, sai säveltäjämiehensä, Fredrik August Ehrströmin, kanssa neljä lasta. Ja jäätyään 1850 leskeksi, asui hän Kiseleffin omistuksessa olevassa Albergan kartanossa. Myöhemmin Emman tytär Aina rakastui kotiopettaja Kaarlo Slööriin tai runoilijanimeltään Santalaan. Aina ja Kaarlo saivat seitsemän lasta. Heidän vanhin tyttärensä syntyi Helsingissä 1868, Mary Helena. Hän oli Akseli Gallen-Kallelan tuleva puoliso

 

Akselin ja Maryn Tarvaspää

 

Maryn lapsuuden muistoihin kuuluvat juhlavat jouluvierailut ja kauniit kesäpäivät Villa Linuddissa. Vuonna 1890 naimisiin menneet Akseli Gallen-Kallela ja Mary Slöör asuivat vuodesta 1894 asti Ruovedellä, mutta vuonna 1900 alkoi kaksilapsinen perhe harkita mahdollisuutta muuttaa lähemmäksi Helsinkiä Linuddin huvilaan. Myöhemmin Gallen-Kallela osti Linuddin niemen anopiltaan ja vuoden 1912 helmikuussa oli huvila korjattu talvilämpimäksi ja Villa Linudd sai uuden perheen asuttettavakseen.

Seuraavana vuonna, 1913, valmistui myös Gallen-Kallelan ateljeetalo. Sen alkuperäinen tarkoitus oli olla “työpirtti” Villa Linuddin ollessa asumiskäytössä. Suunnitelma kuitenkin muuttui, kun sukulaiset pelottelivat huvilan olevan liian kallis remontoitavaksi talvikäyttöön. Ateljeen pohjapiirrustuksiin lisättiin asuintiloja, kirjasto, palmuhuone, ruokasali, salonki, taloustilat ja tupakkahuone. “Työpirtin” sijasta alkoikin suunnitelmissa muodostua mahtava maaseutulinna. Kesällä 1913 valmistui myös rinteeseen kaivettu pyöröhirsinen savusauna.

Akseli Gallen-Kallela halusi antaa ateljeelle suomenkielisen nimen. Apua nimen keksimiseen hän tiedusteli suomen kielen professori E.N. Setälältä. Niemen päässä olevan Tarvon saaren mukaan nimeksi päätettiin Tarvaspää.

 

Tarvaspää ja sotien välinen aika

 

Akselilla oli muitakin suunnitelmia ateljeen laajentamiseksi hyvän ystävänsä Eliel Saarisen kanssa. Suunnitelmat kuitenkin viivästyivät, sillä ensimmäisen maailmansodan vuoksi venäläisen sotaväen päällystö otti vanhan päärakennuksen käyttöönsä muutamaksi vuodeksi Helsingin lähialueen linnoitusta varten. Akselin perhe palasi asumaan Ruovedelle 1915.

Gallen-Kallelan perhe palasi Tarvaspäähän vasta 1926, vietettyään kolme vuotta Amerikassa. Tarvaspäässä odottivat tyhjillään seisseen rakennuksen perusteelliset korjaustyöt sekä lukuisten murtojen tuoma sekasorto. Tästä katkeroitunut Akseli Gallen-Kallela ei tahtonut palata hartaudella rakentamaansa Tarvaspäähän. Vasta paikkaan ihastunut ystävä sai taiteilijan palaamaan takaisin remontoimaan ateljeerakennuksen ja muuttamaan sen takaisin asuinkäyttöön perheen kodiksi. Kyseinen Akselin ystävä oli itse C.G.E Mannerheim.

 

Ateljeen korjaustyöt veivät vuosia ja Akselin tyttären Kirsti Gallen-Kallelan mukaan ne koettelivat Akselin kärsivällisyyttä. Hän ei kuitenkaan pystynyt lopettamaan hanketta vaan aina löysi uusia suunniteltavia yksityiskohtia ja korjausta vaativia kohteita. Sisulla ja tinkimättömyydellään Akseli Gallen-Kallela selvitti työn. Taiteilijan tarkoituksena oli aina luoda talo, jonka hän lahjoittaisi myöhemmin “Gallen-museona” valtiolle. “En minä rakenna meitä varten, vaan 500 vuotta eteenpäin.” Viimeisimmät sisustussuunnitelmat ovat Akselin kuolemaa edeltävältä vuodelta 1930.

Akseli Gallen-Kallelan menehdyttyä 1931 alkoi pitkä ja monimutkainen perinnönjako, jossa pariskunnan poika, Jorma, peri taiteilijan maat ja rakennukset. Myöhemmin Jorma kaatui talvisodassa ja omaisuus siirtyi hänen vaimolleen Pirkko Gallen-Kallelalle.

 

Kesällä 1941 Tarvaspään ateljeerakennus otettiin Valtion tiedotuslaitoksen käyttöön. Sota-aikana Mary muutti Helsingin keskustaan, mutta rauhan tultua pääsi taas kotiinsa Tarvaspäähän. Mary nukkui pois 26.08.1947.

 

Akselin ja Maryn jälkeinen Tarvaspää

 

Maryn kuoltua rakennuksia joskus vuokrattiin, mutta lopulta ne olivat autioina. Tarvaspäässä kävi jatkuvasti varkaita ja irtolaisia, jotka veivät mennessään linnaan jääneitä kansantieteellisiä kokoelmia, huonekaluja, kirjoja, vaatteita ja taitelijatarvikkeita. Tarvaspäästä tuli “kummituslinna”. Loppujen lopuksi Gallen-Kallelan museosäätiön edustajisto päätti puheenjohtajan Teuvo Auran johdolla ostaa rakennukset ja maat 04.09.1959.

Ateljeen museoksi kunnostamisen ja korjauksen päätteeksi vietettiin Gallen-Kallelan museon avajaisia 16.05.1961. Paikalla avajaisissa oli myös presidentti ja rouva Kekkonen. Avajaisten jälkeen Kirsti Gallen-Kallela kirjoitti isänsä vanhalle ystävälle:

”Museossa on käynyt vierailijoiden virta avajaisten jälkeen, ja olemme saaneet huvilan verannalle kanttiinin, jossa tarjoillaan kahvia ja virvokkeita. Pihatasanteella on pöytiä ja tuoleja, aurinkoa ja kukkia, ruusuja loggiaseinällä ja pelargoneja suurissa tynnyrinpuolikkaissa. Avajaisissa liput liehuivat neljässä lipputangossa – saan ihan kyyneleet silmiini, kun ajattelen kaikkea tätä.”

 

Villa Linuddin tulevaisuus

 

Nyt on aika Tarvaspään Villa Linuddin uudelle ajanjaksolle, kun CafeZoceria avasi ovensa 15.05.2017. Tarkoituksena on palauttaa huvilan monivaiheisen historian tanssit, musiikit ja naurut ja tarjota vierailijoille rentouttavia elämyksiä hyvän kahvin, juoman, ruoan, maisemien ja tunnelman merkeissä juuri niin kuin Akseli Gallen-Kallela jo vuosia sitten toivoi.
Tiedot pääosin Tuija Wahlroosin ja Kerttu Karvonen-Kankaan teoksesta: Tarvaspää / Akseli Gallen-Kallelan ateljeelinna.

Siirry Tarvaspään verkkosivuille tästä